Haastetaan puoluekokokusväkeä

“Tervehdys, puoluekokousväki ja kokouksen seuraajat. Haluan istuttaa teille päähän avainsanan, ja siihen liittyvän ajatuksen, josta ette toivottavasti pääse eroon. Avainsana on itseisarvo, ja nimenomaan eläimen itseisarvo.

Vihreät on ajanut eläinten oikeuksia ja niin luonnoneläinten kuin ihmisten hoidossa olevien eläinten olojen parantamista johdonmukaisesti ja puolueita tarkastellen edistyksellisesti. Kiitos siitä.

Meidän tavoitteissa on, että uuteen eläinsuojelulakiin kirjataan eläimillä olevan itseisarvo, siis muukin arvo kuin mikä tulee niiden meille antamasta hyödystä. Eläinten oikeuksien kirjaaminen perustuslakiin on hyväksytty pitkän tähtäimen tavoitteeksi. Kiitos siitä.

Mutta nyt pyydän. Joka kerta kun kuulet puhuttavan eläimen itseisarvosta, mieti, mitä se tarkoittaa eläinyksilöiden kohdalla. Onko rapukattilaan heitettävällä ravulla itseisarvo, tai voiko mitenkään olla? Tai navetan lehmällä, joka keinosiemennetään, erotetaan poikasestaan, ja lopetetaan nuorena aikuisena, koska maitomäärä laskee. Missä on tämän eläinyksilön itseisarvo?

Yhteiskunta ja ihmisten enemmistö ei ole valmis käsittämään eläimen itseisarvoa todelliseksi yksilön elämän arvokkuudeksi. Mutta olisivatko vihreät puoluekokousedustajat valmiita tätä omassa ajattelussaan työstämään?

Haasteeni onkin: kun seuraavan kerran ajat eläinten itseisarvoa, mieti, miten voisit osoittaa kannattavasi sitä täysin myös oman elämän valinnoilla.” 

Vihreiden vegaanien puheenjohtaja Karla Loppi poliittisessa puheenvuorossaan puoluekokous 2021

Hömötiaisten ystävät – Vihreiden eläinsuhteesta

Tällä viikolla, toukokuun alussa 2021, vegaani- ja eläinoikeuspiireissä ollaan hyvin pettyneitä Vihreisiin. Ettei saimaannorppaakaan haluttu suojella!

Valtioneuvosto hyväksyi eilen Saimaan kalastusrajoituksia koskevan asetuksen seuraavaksi viideksi vuodeksi. Verkkokalastusta rajoitetaan kesäkuun loppuun asti, jotta vältyttäisiin norppien poikasten kuolemiselta kalaverkkoon juuttuneena.

Vihreät oli esittänyt verkkokalastusrajoitusta heinäkuun loppuun, ja yritti kiivaasti saada asetusta tiukemmaksi. Tämä ei kuitenkaan saanut kannatusta muilta puolueilta kuin Vasemmistoliitolta.

Ei siis lainkaan ole kyse siitä, etteikö saimaannorppaa olisi jokainen Vihreä halunnut suojella. Kyse on siitä, että muut eivät halunneet suojella sitä riittävästi. Miksi sitten Vihreät saavat suurimmat vihat osakseen, ja moni vannoo, että Vihreitä ei ainakaan äänestä enää ikinä?

Luultavasti siksi, että Vihreiltä odotetaan enemmän. Vihreät eivät ole tähän itse täysin syyttömiä. Eläinsuojeluasiat, ja jossain määrin myös syvällisempi eläinoikeusajattelu on ollut läsnä Vihreän politiikan ytimessä alusta asti. Aluksihan kyse oli ympäristön- ja luonnonsuojelusta, eikä siitä ole kovin pitkä matka ymmärtämään eläinyksilöidenkään arvoa, tai ainakin oikeutta elää ilman ihmisen aiheuttamaa kärsimystä.

Vihreät tuovat siis mielellään esille tätä erityistä eläinmyönteisyttään, mutta onko sille katetta? Vihreät vegaanit seuraa Vihreän puolueen sisällä esiintyviä eläimiä ja eläinpolitiikkaa koskevia asenteita tarkasti, onhan se olemassakin tuodakseen lisää vegaaniutta Vihreisiin!

Menestys ei ole ollut toivotun suuri.

On aivan selvää, että jos verrataan satunnaiseen suomalaisjoukkoon, Vihreissä on valtavasti enemmän kasvissyöjiä, ympäristöasioihin vakavasti suhtautuvia, jopa aktivisteja, myös vegaaneja, ja yleisesti myönteistä suhtautumista edistykselliseen eläinpolitiikkaan. Mutta rehellisesti sanoen, keskivertovihreällä tuntuu olevan asenne, että jo Vihreisiin kuuluminen itsessään todistaa minun olevan eläinystävä ja ajavan eläinten asioita – eikä minun tarvitse tehdä mitään erityistä sen osoittamiseksi käytännössä.

Kun puolueessa tehdään periaate- tai vaaliohjelmia, eläimet meinaavat unohtua tai jäädä sivulauseeseen. Aktiivisia aloitteita eduskunnassa tai kuntatasolla tekee eläinten puolesta vain pieni joukko Vihreistä. Ja demokratian sääntöjen mukaan, jos haluat olla päättämässä mitään, eikä sinulla ole ehdotonta enemmistöä: et aina saa niitä aloitteitakaan läpi, vaan joudut taipumaan. Varsinkin nykyisessä hallituksessa, Keskustapuolue hallituskumppanina, juuri eläinasiat edistyvät tahmeasti.

Tämä on vegaanin näkökulmasta surullista ja turhauttavaa, ja luultavasti juuri tästä syystä tämä norppatapauskin näyttäytyy joidenkin silmissä aivan kuin Vihreät olisivat suorastaan itse heittämässä verkkoja Saimaaseen, ja parhaaseen kuuttiaikaan.

On kuitenkin oikeasti epäreilua ja kohtuutonta syyttää tästä Vihreitä puolueena. Kyse kun on loppujen lopuksi siitä, että – valitettavasti – koko yhteiskunnassa on hyvin pieni joukko ihmisiä, jotka näkevät eläinten tilanteen ihmisvallan alla sellaisena katastrofina ja vääryytenä, kuin se todellisuudessa on. Meitä ei kerta kaikkiaan ole vielä tarpeeksi aikaansaamaan nopeita muutoksia ja rohkeita päätöksiä eläinten puolesta.

Silloin on tyydyttävä tähän haaleampaan muotoon eläinystävyyttä: Vihreissä sentään otetaan eläimet ohjelmatyöhön mukaan, kun se eläinoikeustietoisempi vähemmistö muistuttaa. Aivan vilpittömästi ajetaan politiikkaa, jonka tarkoituksena ja tähtäimenä on vähentää eläintuotantoa maataloudessa merkittävästi, ja mielellään kiellettäisiin sen räikeimmät muodot saman tien. Yritetään saada läpi kuutteja pelastava linjaus, vaikka epäonnistutaan. Eläinpoliittisissa kysymyksissä otetaan Animalian kyselyissä aina se radikaalein linjaus – eihän Animaliakaan uskalla edes kysyä puolueilta, olisiko syytä siirtyä kokonaan vegaaniseen yhteiskuntaan, koska tietää, että tämä nyt vain ei ole suuren yleisön silmissä mitenkään ymmärrettävä tavoite, eikä siihen siksi voi avoimesti sitoutua yksikään suuria äänestäjäjoukkoja tavoittelevista puolueista.

Ja kuten sanottua: vegaanista yhteiskuntaa tavoittelevia ihmisiä ei ole vielä tarpeeksi edes muodostamaan suurta puoluetta, saati äänestämään sellaista merkittäviin päätöksenteon paikkoihin.

Antakaa siis armoa Vihreille. On hyvä, että asiasta räksytetään ja pettymystä tuodaan esiin, mutta “älkää äänestäkö Vihreitä” on vaarallinen johtopäätös, eikä sitä pitäisi levittää, jos kuitenkin haluaa eläinten asian edistyvän edes hitaasti demokraattisella päätöksenteolla.

Jos riittävän moni ei äänestä Vihreitä, niin seuraavilla valtuusto- ja hallituskausilla on päättämässä entistä pienempi joukko ihmisiä, joilta löytyisi kuitenkin pienellä muistuttelulla ymmärrystä eläinten asemalle, ja oikeudentuntoa sen suhteen.

Sen sjaan, jos itse et halua äänestää tästä syystä, se on tietysti aivan ok. Koska teitä – meitä- joille tämä asia henkilökohtaisesti on ykkösprioriteetti, on hyvin vähän, emmekä me heilauta vaalituloksia sinne tai tänne. On omantunnon ja ehkä myös temperamentin kysymys, mihin äänensä käyttää. Myös äänestämättä jättäminen on kansalaisen oikeus. Myös radikaalin ja kaikin tavoin arvojensa mukaisen liittouman tai puolueen tai yksittäisen ehdokkaan äänestäminen, vaikka tällä ei olisi todellisia mahdollisuuksia tulla valituksi, on oikein, ja demokratian mukaista. Me Vihreisiin vielä kuuluvat vegaanit taas ajattelemme, että hedelmällisempää kuitenkin on tämä meidän linjamme: olla niitä muistuttajia samoissa pöydissä hömötiaisenystävien kanssa.

Hömötiainen, Poecile Montanus: eläin, joka oli mainittu erässä puoluekokouksessa puheissa ja poliittisessa keskustelussa neljä kertaa, ennenkuin tuli ensimmäinen maininta tuotantoeläimistä tai susista . Siitä huolimatta: jos jokin puolue, niin Vihreät. Photo by Erik Karits on Unsplash



Eniten eläinten puolue?

Epäilemättä, jos tässä lajissa kilpailtaisiin, puolueohjelmaltaan ja tavoitteiltaan eniten eläinten puolue olisi 2015 perustettu Eläinoikeuspuolue, nimeään myöten. Vihreille häpeäksi puolueen perustamisen syyksi mainitaan Wikipedian artikkelissa perustajien pettymys eläinpolitiikkaan Vihreissä.

Vaikutusmahdollisuuksiltaan EOP on tietysti pikkutekijä ilman eduskunta- tai europarlamenttipaikkoja. Ilman muuta toivomme puolueelle menestystä, mutta koska emme suhtaudu kovin optimistisesti ns. yhden asian puolueiden menestymismahdollisuuksiin Suomessa, ristiriitaisesti tämän toivotuksen kanssa kehoitamme ihmisiä kuitenkin äänestämään mielummin Vihreitä, joka mielestämme vie tässä kisassa toisen sijan.

Luonnon-, ympäristön- ja eläintensuojelu ovat olleet Vihreiden ohjelmissa läsnä aivan alusta lähtien, eikä käsite eläinoikeudet ole Vihreissä aivan tuntematon asia, vaikka rehellisyyden nimissä on todettava, että jäsenistöstä ja puoluejohtoa myöten löytyy monia, joille tämä ei ole ensimmäisten poliittisten tavoittoiden joukossa, ja joilla on vaikeuksia erottaa eläinsuojelu eläinoikeusajattelusta. Eläinpolitiikkaa on kuitenkin tehty ohjelma- ja työryhmätasolla vuosikymmeniä, ja puolueista johdonmukaisimmin aina äänestetty eläinten ja ympäristön puolesta kansallisella ja Euroopan tasolla, tehty aloitteita, esitetty kysymyksiä. Vihrässä liitossa toimii nykyään peräti kaksi yhdistystä, joiden tavoitteet liittyvät nimenomaan eläinten aseman parantamiseen: Vihreät vegaanit ry ja Eläinvihreät ry.

Animalia ry ja Suomen eläinsuojelyhdistysten liitto SEY pitävät yllä elainpolitiikka.fi -sivustoa, ja ovat tehneet puolueille kyselyitä niiden suhtautumisesta ajankohtaisiin eläinpoliittisiin kysymyksiin. Viime aikoina Vihreiden rinnalle on kirinyt aivan yhtä eläinmyönteisin vastauksin Vasemmistoliitto, joka saakin kolmannen sijan tässä arvioinnissa. Vasemmistoliitossa eläinpoliittinen tietoisuus on vasta heräämässä Vasemmistonuorten piiristä ponnistaen, mutta tämä virtaus on kieltämättä voimakas. Viime vaaleissa on ollut jo helpompi löytää vegaaniehdokkaita Vasemmistosta kuin Vihreistä. Erityisen iloisena tervehdimme Animaliassa vaikuttaneen Mai Kivelän menestystä – Vasemmiston suurin äänimäärä Helsingin vaalipiirissä viime eduskuntavaaleissa 2019.

Seuraavista sijoista ei nyt järjestystä lähdetä hakemaan. Jokaisessa puolueessa on yksittäisiä ihmisiä, edustajia ja muita poliitikkoja jotka pitävät eläinten asiaa tärkeänä ja myös aktiivisesti ainakin ajoittain sitä ajavat. 2017 Vihreiden vegaanien tapahtumassa puhunut Emma Kari kertoi, että Eduskunnassa toimii eläinsuojelyryhmä, mutta jäsenen siihen ovat asettaneet vain Vihreät ja Perussuomalaiset. Toivottavasti nykyisessä eduskunnassa tilanne on parempi.

Erityismaininta “eniten eläinpuolue” -kisassa menee vielä Keskustapuolueelle, siinä mielessä, että sen jäsenistöllä lienee eniten konkreettista valtaa vaikuttaa suurimman määrän eläinyksilöitä elämään aivan välittömästi. Tästä lisää ajatuksia myöhemmin.


Vihreät vegaanit vuodesta 2014

Vihreät vegaanit perustettiin 2014, perustajissa oli pidemmän linjan vihreiden jäseniä sekä sellaisia jotka halusivat nyt puolueeseen liittyä, mutta nimenomaan porukkaan, joka samalla lailla kuin itse toteuttaa arvojaan jokapäiväisessä elämässä kulutusvalintojen kautta, vähemmistössä tässä yhteiskunnassa.

Yhdistyksen säännöt laadittiin sellaiseksi, että jatkossakin yhdistyksen on tarkoitus koota yhteen nimenomaan vegaaniksi identifioituvia ihmisiä, ja ensisijaisesti tuoda Vihreiden toimintaan eläinoikeusajattelua. Tietysti muutkin vihreät arvot sopivat jäsenten ajatusmaailmaan, mutta eihän sellaista puoluetta olekaan, jonka jokaisesta linjauksesta jokainen jäsen olisi samaa mieltä. Tästä syystä emme ole pyrkineet luomaan yhdistyksen kantaa esimerkiksi puoluekokouksen äänestyksissä muihin asioihin – ainoastaan eläinpolitiikkaa ja ympäristöpolitiikkaa koskevissa asioissa Vihreiden vegaanien edustajan kannan oletetaan olevan kaikkia jäseniä edustava.

Vihreät vegaanit on toiminta-aikanaan järjestänyt yhdessä ViSion kanssa eläinpoliittisen koulutuspäivän, elokuvan katseluita puoluetoimistolla, ottanut osaa puolueen sisäiseen keskusteluun, pitänyt puheenvuoroja ja osallistunut eläinpoliittisen työryhmän toimintaan. Vaalivuosina olemme tiedottaneet Vihreistä hyvänä valintana niille, joille eläinasiat ovat tärkeitä, ja olemme tukeneet vegaaniehdokkaita. Olemme niin pieni yhdistys, ettei meille ole osunut edustusta puolueen päättävissä elimissä, ellei joku meistä ole edustajanpaikkaa saanut muun yhdistyksen kautta (moni kuuluu myös johonkin alueelliseen vihreään yhdistykseen). Toivomme, että jäsenistöstämme löytyisi nuoria, vaikuttamisesta kiinnostuneita henkilöitä joita voisimme rohkaista ja tukea osallistumaan vihreiden vaikuttajien koulutukseen ja aktivoitumaan puolueessa.

Kaikki vihreisiin kuuluvat vegaanit eivät ole jäseniä Vihreissä vegaaneissa. Toivoisimme heidän kuitenkin harkitsevan jäsenyyttä, koska jäsenmäärän tasainen kasvu on oikea signaali siitä, mihin suuntaan maailma ja puolue kulkee ja sen on kuljettava.

Eläin- ja maatalouspoliittinen työryhmä 2019-2021

Vihreissä – kuten varmasti muissakin puolueissa – toimii puolueen varsinaisen päätöksenteko- ja vaikuttamisorganisaation rinnalla useita eri aiheisiin tai hankkeisiin liittyviä työryhmiä. Tietääksemme Vihreät on ainoa eduskuntapuolue, jolla on myös eläinpoliittinen työryhmä ja erityisiä eläinpoliittisia linjauksia.

Vihreiden vegaanien edustaja on ollut mukana useassa perättäisessä eläinpoliittisessa työryhmässä, ja näin myös äskettäin perustetussa, uudella lailla organisoidussa eläin- ja maatalouspoliittisessa työryhmässä – aiemmin nämä ovat olleet kaksi erillistä työryhmää. Vuosina 2018-2019 kun puolueessa uusittiin niin eläinpoliittista linjapaperia kuin maatalouspoliittista ohjelmaa, huomattiin, että monelta osin työryhmien intressit olivat yhteiset. Ymmärrettävästi näin, kun eläinpolitiikan kipeimmät ja useimmin nousevat kysymykset tällä hetkellä liittyvät nimenomaan tuotantoeläinten tilanteeseen.

Vegaanilta tällaisessa työryhmässä ja yleisestikin poliittisessa päätöksenteossa mukana oleminen vaatii kykyä ymmärtää ja edistää sellaisiakin päämääriä, jotka omassa arvomaailmassa sijoittuvat kauas ihanteellisesta. Esimerkiksi saatamme löytää itsemme vaatimassa tilavampia häkkejä eläimille, tai vähemmän saatanallisia teurastusmenetelmiä.

Vegaani kuitenkin jo läsnäolollaan ja oman vakaumuksensa omissa valinnoissaan esiin tuomalla pitää tällaisessakin työskentelyssä läsnä eläinoikeudellisen ulottuvuuden.